Tieteiskirjallisuus ja elokuvat luovat huimia visioita siitä millaiseksi rakkaus ja ihmisten väliset suhteet tulevaisuudessa kehittyvät: Ihmisiä kiihotetaan sähköisesti tai kemiallisesti tavalla, joka on niin tyydyttävä että se alkaa korvata perinteisen rakkauden ja seksin. Aikaa kuluu siten vähemmän eikä toisen henkilön yhteistyötä enää tarvita. Tällaisia ovat ennusteet, mutta mitä muutoksia on todella tapahtunut?
Viime vuosikymmeninä on länsimaissa tultu sallivimmiksi ja avoimimmiksi seksuaalisuuden suhteen - televisiossa, sanoma- ja aikakausilehdissä sekä keskusteluissa aihetta käsitellään yleensä nykyisin paljon suorasanaisemmin kuin ennen.
Myös todellisessa käyttäytymisessä on tapahtunut muutoksia. Useissa länsimaissa suoritetuissa tutkimuksissa näkyy, että esiaviolliset ja avioliiton ulkopuoliset seksuaaliset toiminnot ovat lisääntyneet ja niihin liittyvät syyllisyydentunnot ja katumiset vähentyneet (40-luvulla). Tosin tuloksiin voi vaikuttaa myös lisääntynyt rehellisyys, sillä sallivuuden lisääntyessä asioista ollaan myös halukkaampia kertomaan.
Mutta jatkuuko kehitys tähän suuntaan? Yksi suosittu ajattelutapa on, että seksuaalinen moraali seuraa historiallista kehitystä kohoten ja laskien kuin jääkaudet. Tämän käsityksen kannattajat ovat sitä mieltä, että nykyinen sallivuus on pikemminkin vastareaktiota torjuvalle viktoriaaniselle ajalle ja asenteet kääntyvät pian toiseen suuntaan. Osa on sitten toista mieltä: tämänhetkisen trendin analysoiminen paljastaa heidän mukaansa että sallivuus tulee vieläkin lisääntymään. Seuraavassa joitakin tähän vaikuttavia tekijöitä:
1. Uskonnollisten uskomusten ja arvojen murtuminen, mikä poistaa Jumalan rangaistuksen pelon
2. Parantuneet kommunikointi- ja kulkuyhteydet, minkä seurauksena eri kulttuureja opitaan tuntemaan paremmin
3. Väestön kasvu ja kaupungistuminen, mikä johtaa suurempaan anonymiteettiin ja useampiin satunnaisiin tapaamisiin
4. Lisääntynyt vauraus tuo mukanaan enemmän vapaa-aikaa ja enemmän taloudellista vapautta
5. Sopivien ja tehokkaiden syntyvyydensäännöstely-menetelmien kehittyminen vähentää raskauden pelkoa
6. Muut keksinnöt kuten autot ja elokuva, jotka ovat tuoneet lisääntyneen mahdollisuuden satunnaisiin seksuaalisiin kohtaamisiin
Tämän ajattelutavan kannattajien mukaan siis sallivuuden perusta on hyvin vakaa, koska se perustuu tieteelliseen kehitykseen, jota on hyvin vaikea hylätä. He myös julistavat ettei yksiavioisuus ole ihmisen luonteen mukaista sisällämme jylläävän uutuuden tarpeen vuoksi, eikä etenkään miehille sillä heidän seksuaaliviettinsä ja tarpeensa on luonnostaan voimakkaampi kuin naisilla. Siis mikä estää enää promiskuteetin toteutumisen, kun rajat katoavat teknologisen ja uskonnollis-moraalisen kehityksen myötä? Nämä vapaamieliset uskovat kuitenkin, että on olemassa sisäisiä varauksia kuten luonteenpiirteet säädyllisyys, pidättyväisyys tai ujous, jotka vastustaisivat umpimähkäistä seksuaalista parittelua tulevaisuudessa. Mm. apinoilla on havaittu että naaraat ovat tässä jarruttavia tekijöitä, sillä heidän pitää laittaa peliin enemmän sekä sosiaalisesti että biologisesti - hoitaa jälkeläiset. Biologisten tekijöiden lisäksi mustasukkaisuus vaikuttaa asiaan, se kun on hyvin perustavaa laatua oleva ihmisen emootio. Ilman minkäänlaista vakavuutta ihmisten välisissä suhteissa aiheutuu väistämättä suurta epävarmuutta, joten promiskuiteetti on ristiriidassa ihmiseen tarpeen kanssa kokea romanttista ja toverillista rakkautta.
Miten rakkaudelle sitten käy seksuaalisen vallankumouksen jälkeen? Syyteorian mukaan mustasukkaisuus samoin kuin muutkin emootiot kannustavat intohimoiseen rakkauteen, joten ehkä se saattaakin kukoistaa sallivissakin olosuhteissa. Mutta syyteoria väittää myös, että seksuaalinen turhautuminen ja seksuaalinen kiihotus tärkeitä rakkauden edesauttajia. Jos seksiä olisi helposti saatavissa, turhautumista ei esiintyisi niin usein ja kiihottuneisuus olisi vähäisempää, koska uutuus olisi jossain määrin kadonnut. Tämän perusteella luulisi romanttista rakkautta esiintyä harvemmin ja kiihkottomampana. Etologisen teorian mukaan kahden ihmisen välinen seksuaalinen mielihyvä vahvistaa rakkaussidosta, mistä myös seuraisi että rakkautta ilmenisi vähemmän, jos seksiä harrastettaisiin monen ihmisen kanssa samanaikaisesti. Rakkauden kokonaismäärä saattaisi olla sama kuin ennen, mutta kutakin yksittäistä partneria kohtaan tuntemamme romanttiset tunteet alenisivat suhteellisesti
Etuja olisivat epämiellyttävien emootioiden kuten syyllisyydentunnon ja pelon ja vastenmielisyyden poistuminen seksuaalisesta käyttäytymisestä. Toinen positiivinen voitto saattaisi olla täydellisestä seksielämästä johtuva yleinen tyytyväisyys. Ehkä olemme tähän päivään saakka tuhlanneet seksin sosiaalistavaa ja rauhoittavaa potentiaalia rajoittamalla se vain kahden ihmisen välisiin suhteisiin.
Nämä ennustukset radikaalista seksuaalisesta vapautumisesta laadittiin 70-luvun lopulla. Nyt on mielenkiintoista pohtia kuinka hyvin ne ovat tähän mennessä toteutuneet ja minne kehitys on menossa.
Varakkaat vuodet ovat taaksejäänyttä elämää ja taloudellinen ahdinko on nyt 90-luvun lopulla tosiasia. Olisi mielenkiintoista tutustua alaa koskeviin tutkimuksiin, jotka on tehty tällä aikavälillä äskeisten hurjien ennustusten laatimisen jälkeen, mutta uskoisin että nykyinen lamakausi löisi leimansa myös ihmissuhteisiin. Kun epävarmuus kalvaa työpaikan menettämisen ja asuntolainojen kasaantumisen vuoksi, niin perheen ja kodin luulisi olevan se paikka, josta turvaa haetaan ja jota arvostetaan korkealle. Hetkelliset ruumiinnautinnot tuskin voivat korvata henkistä yhteyttä ja vakaata suhdetta, ja minun on vaikea uskoa että seksi voisi positiivisesti myötävaikuttaa laajemman ryhmän sosiaalisiin suhteisiin, kuten nämä vapaan linjan kannattajat väittivät. Tosin sallivuushan on eri asia kuin yleinen promiskuiteetti, kuten myös nämä kannattajat totesivat: se että tämä uusi ihmissuhdetyyli hyväksytään ei tarkoita että kaikkien olisi siihen siirryttävä. Ehkä tällainen vapaus palvelee joidenkin henkisiä ja fyysisiä tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla, ken tietää, näin äkkiä pureskeltuna se vain tuntuu aika karvaalta. Tulevaisuuden ydinsana kuitenkin lienee erilaisuuden suvaitseminen.(Wilson ja Nias 1976)